Käpylän musiikkiopistossa opetus tapahtuu luokissa, jotka on jaettu kolmeen eri kerrokseen. Ylimmän, eli kolmannen, kerroksen luokat on nimetty lintujen mukaan, kun taas toisen kerroksen luokat on nimetty erilaisten tanssilajien mukaan. Kellarikerroksen Kamusali on pysynyt ennallaan, ja opettajienhuoneesta on tullut Intro-luokka. Kanslia on siirtynyt kolmanteen kerrokseen, toimistosiipeen.
Esimerkkejä tansseista voi nähdä klikkaamalla tanssin nimeä.
Pohjakerros
Intro
Intro-luokka sijaitsee pohjakerroksessa musiikkiopiston tiloissa. Luokassa opetetaan lähinnä puhallinsoittimia.
Kamusali
Kamusali on pohjakerroksessa sijaitseva hieman introa isompi tila. Tilassa harjoitellaan usein ryhmissä ja yhtyekokoonpanoilla.
Kerros 2
Katrilli
Katrilli on 1700-luvun alun Ranskassa kehittynyt tanssilaji.
Se on kontratanssi, johon voi osallistua ilman tanssiparia.
Sottiisi
Sottiisi kehittyi 1700-1800-luvulla.
Tanssilla on monta nimeä, kuten tyyskä, jenkka ja saksanpolkka.
Sottiisi on yksi suosituimmista kansanomaisista paritansseista.
Polska
Polska on puolalainen tanssi, jota voidaan tanssia yhdessä menuetin kanssa.
Se tuli suosituksi 1700-luvulla. Polskaa tanssitaan ketjuissa laulaen sekä piiri- että paritanssina.
Hambo
Hambo on alunperin ruotsalainen paritanssi. Hambomusiikki on kolmijakoista, ja paino on ensimmäisellä ja kolmannella tahdinosalla.
Jenkka
Jenkka on suomalaisessa maatalouskulttuurissa yleinen tasajakoinen paritanssi. Jenkka saapui Suomeen 1800-luvulla Saksasta. Sottiisista pohjautunut jenkka on nelijakoinen ja teräväiskuinen tanssilaji.
Polkka
Polkka syntyi 1830-luvulla nykyisen Tšekin alueella. Se on nopea ja tasajakoinen tanssilaji. Suomalainen polkka on tyypillisesti nopeampaa kuin keskieurooppalainen polkka ja siinä on usein paljon variaatioita.
Salsa
Salsa on latinalaistansseihin kuuluva tanssilaji, joka on syntynyt 1960-luvulla. Salsa tanssitaan kahdeksanjakoisen musiikin kanssa.
Tango
Tango on tanssilaji, jonka juuret ovat Argentiinasta ja Uruguaysta. Siellä se on kehittynyt luultavasti 1800-luvun loppupuolella. Myöhemmin se on levinnyt Eurooppaan. Tangoa tanssitaan 4/4 tahtiseen musiikkiin.
Menuetti
Menuetti on barokkiaikana kehittynyt tanssi, joka tanssitaan ¾ -rytmiseen musiikkiin. Menuetti syntyi 1700-luvulla, jolloin sitä pidettiin muotitanssina. Menuetin juuret ovat Ranskassa.
Valssi
Valssi on sekä musiikki- että tanssilaji, jossa lasketaan kolmeen. Ensimmäiset tiedot valssista löydettiin 1000-luvulla ja sitä tanssittiin ensimmäisen kerran vuonna 1787 Wienissä. Wienervalssi, nopea lavavalssi ja hidas valssi ovat valssin tanssisuuntauksia.
Marssi
Marssi on tyypillisesti ryhmätanssi, jota tanssitaan käskyn mukaan. Sitä säestetään tavallisesti puhallinpainotteisen orkesterin kanssa.
Gavotti
Gavotti on ranskalainen kansantanssi ja musiikkisuuntaus. Se on peräisin Pays de Gapin alueelta Ranskasta. Se on tahtilajiltaan 4/4 tai 2/2.
Kerros 3
Joutsen
Joutsen on hanhien alaheimon sukuun kuuluva vesilintu. Sen tunnistaa pitkästä kaulasta ja valkoisesta höyhenpeitteestään. Laulujoutsen on Suomen kansallislintu. Joutsenet solmivat elinikäisen suhteen kumppaninsa kanssa.
Metso
Metso on metsäkanalintu, ja samalla Suomen suurin kanalintu. Koirasmetso on väriltään mustan-, ruskean- ja harmaankirjava, ja naaras ruskeankirjava. Lintuna metso on arvostettu. Metso on myös toiminut inspiraationa tunnettuun maalaukseen Taistelevat metsot.
Käki
Käki tunnetaan sen luonteenomaisesta ääntelystään. Käen pituus on 32-36 cm ja paino noin 120g. Käki Kanta taantui 1970-luvulta 1990-luvulle. Se syö hyönteisiä ja erityisesti muiden lintujen inhoamia karvaisia toukkia.
Kuikka
Kuikka on harmaapäinen ja valkovatsainen vesilintu. Kuikka on Pohjois-Savon maakuntalintu. Kuikkia pesii koko Suomen alueella ja Suomessa niitä on noin 8 000-10 000 paria. Ravintonsa kuikka saa kaloista ja äyriäisistä.
Peippo
Peippo on nykyisin Suomen yleisin lintu ja on pituudeltaan noin 16-17 cm. Vanhoilla peipoilla on sulkasato heinä-syyskuussa ja se kestää keskimäärin 60 päivää. Peippo syö monenlaisia siemeniä ja kesällä paljon selkärangattomia. Peipot ovat värikkäitä ja tunnistettavia lintuja.
Kiuru
Kiuru on pienikokoinen ja väritykseltään vaaleanruskea varpuslintu. Laululento ja töyhtö pään päällä ovat kiurun tunnuspiirteitä. Kiurun toisia nimiä ovat leivonen ja leivo. Vanhin kiuru on ollut seitsenvuotias.
Huuhkaja
Huuhkaja on suurikokoinen pöllölaji, joka on 60-75 cm pitkä ja jonka siipien kärkiväli on 138-170 cm. Huuhkaja viihtyy havumetsässä ja saarissa. Huuhkajaa on pidetty onnettomuutta enteilevänä lintuna. Huuhkajasta on maalattu tunnettu maalaus: Huuhkaja hyökkää jäniksen kimppuun.
Peukaloinen
Peukaloinen on toiseksi pienin Suomessa pesivä lintulaji, jonka pituus on vain 9-11 cm. Suomen peukaloiskanta on 50 000-120 000 pesivää paria. Peukaloiset syövät hyönteisiä, hämähäkkejä ja muita selkärangattomia. Peukaloinen on väritykseltään punaruskea ja rusehtavanvalkea.
Harakka
Harakka on harakoiden sukuun kuuluva varislaji. Harakka on 40-51 cm, josta, pyrstön osuus on 20-30 senttiä. Se on kaikkiruokainen eli syö hyönteisiä, siemeniä ja hedelmiä. Harakkaan ja sen räkätykseen suhtaudutaan usein kielteisesti. Se on huonomaineinen lintu.
Satakieli
Satakieli on Euroopassa ja Aasiassa elävä varpuslaji, joka on tunnettu monipuolisesta laulustaan. Väritykseltään satakieli on harmaanruskea ja pituudeltaan noin 17 cm. Suomessa satakieli levisi voimakkaasti 1900- luvulla. Satakielen ravinto ovat erilaiset selkärangattomat eläimet ja hyönteiset toukkineen ja madot.
Kanslia
Musiikkiopiston kanslia sijaitsee kolmannen kerroksen toimistosiivessä, joka on eri puolella portaikkoa kuin opetusluokat. Samalla käytävällä on myös rehtorin huone.