Lapsen oikeuksien viikon teemana on tänä vuonna lapsen oikeus oppimiseen. Koska lapset ovat toimitamme sydän, ovat myös lapsen oikeudet osa arkeamme ja toimintaperiaatteitamme. Tämän vuoden teemassa osuutemme korostuu vieläkin enemmän.
Kun saa mahdollisuuden oppia, saa myös mahdollisuuden kokea oppimisen iloa. Musiikin oppimiseen kytkeytyy mahdollisuus tunteiden ja luovuuden kokemiseen ja ilmaisuun. Musiikki tarjoaa erinomaisen ulottuvuuden, jonne voi sukeltaa seikkailemaan silloin, kun kaipaa todellisuutemme rajojen ulkopuolelle tai havittelee vallitsevan tunteen tilalle toista tunnelmaa. Musiikin oppimisessa on tarjolla paljon konkretiaa, oman kehon kautta oppimista, sekä useiden aistien käyttöä. Lyhytvideoiden ja muun nopeatempoisen sisällön kukoistaessa ja nakertaessa keskittymiskykyä, musiikin oppiminen tarjoaa vastapainoksi sekä tarkkaavuuden harjoittumista, että pitkäjänteisyyttä.
Saimme hiljattain jakaa koteihin Minna Huotilaisen luennon Aivot taidekasvatuksessa. Luento avasi vahvaan tutkimusnäyttöön perustuen musiikin oppimista sekä musiikkiopintojen hyötyjä lapsen muulle oppimiselle sekä yleiselle kasvulle ja kehitykselle. Luennon mukaan varhaiskasvatusiässä saatu muskariopetus hyödytti erityisesti niiden lasten kielellistä oppimista, joilla oli eniten haasteita tällä saralla. Havainto korostaa, miten tärkeää on toteuttaa jokaisen lapsen oikeutta oppimiseen. Musiikinopetuksen parissa saamme saman viestin kahdelta taholta, Lapsen oikeuksien sopimuksesta sekä Kansainvälisen musiikkineuvoston (IMC) määrittämistä musiikkioikeuksista:
Jokaisella lapsella on oikeus oppimiseen, ja jokaisella lapsella on oikeus oppia musiikin taitoja.
Haasteena meillä niin yhteiskuntana, kuin yksittäisenä musiikin opetuksen tarjoajana, on sana “jokainen”. Miten voisimme varmistaa, että oikeus musiikin oppimiseen todella toteutuisi jokaisen lapsen kohdalla? Käpylän musiikkiopisto on saanut muutaman vuoden ajan olla toteuttamassa mahdollisuutta oppia musiikkia Tempo-orkesterin muodossa yhteistyössä Koskelan ala-asteen koulun kanssa. Orkesterin toiminta on osa Harrastamisen Suomen mallia. Tempo-orkesteri (ja Harrastamisen Suomen malli) tuo musiikin oppimisen erinomaisesti lähemmäksi esimerkiksi niille lapsille, jotka muita todennäköisemmin eivät muuten hakeutuisi musiikkiopintojen pariin esimerkiksi vanhempien taloudellisen tilanteen tai kielitaidon puutteen vuoksi. Peruskoulussa toimiessa meillä on mahdollisuus tavoittaa kaikki lapset tasapuolisesti. Saavutettavuus onkin tärkeä termi, kun suunnittelemme musiikkiopistomme tulevaisuuden toimintaa. Koko lapsipopulaation tavoittamisen lisäksi saavutettavuudessa oleellista on myös musiikkiopintojen mahdollistaminen lapsille, joilla on oppimiseen liittyviä erityistarpeita. Tämäkin näkökulma on enenevissä määrin mukana tulevaisuutta suunniteltaessa, niin täällä meidän musiikkiopistossamme, kuin laajemmin koko musiikin opetuksen ja harrastamisen kentällä Suomessa. Oikeuksien toteutumisen tavoite on siis varsin korkealla, mutta sitä kohti me pyrimme.
Oikein hyvää ja oppimisen täyteistä lasten oikeuksien viikkoa jokaiselle!
Kirjoittanut Anna Jaara
Opintosihteeri
Mitkä lapsen oikeudet?
- YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989.
- Suomessa YK:n lapsen oikeuksien sopimus tuli laintasoisena voimaan vuoden 1991 alusta.
- Lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus